kuva

©M

arc

o B

org

gre

ve

23.5.2019

To 23.5. klo 19Tampere-talon Iso sali

TAMPERE FILHARMONIAAndré de Ridder, kapellimestariTanja Tetzlaff, sello

UNSUK CHIN (s. 1961) Sellokonsertto I Aniri II III IV

VÄLIAIKA FRANZ SCHUBERT (1797–1828)Sinfonia nro 9 C-duuri “Suuri” I Andante – Allegro, ma non troppo – Più moto II Andante con moto III Scherzo. Allegro vivace – Trio IV Allegro vivace

Konsertti päättyy noin klo 21.00.Konsertin valokuvaus, videointi ja muu tallentaminen on kielletty.Suljethan matkapuhelimesi konsertin ajaksi, kiitos.

4

ILLAN KOKOONPANO

I-viuluPekko Pulakka 1. konserttimestariMaria Itkonen 3. konserttimestariRiikka Marttila *Lotta Laaksonen ***tp.Lea AntolaTatevik AyazyanRaimo HannikainenSiri HeinonenAdriana Iacovache-PanaKatri NikkanenJaakko NordmanIstván SzalayVitali TorkkeliKati Tuominen-HerojaMartti WiklundElias Lassfolk tp.

II-viuluKimmo Tullila *Hanna Parviainen ***Anna AngervoRiitta HallilaAntti HannikainenHeikki HannikainenElina KilpinenKirsi Korpela-PulkkinenKristine Lilientale-BirznieceAlina PetrenkoEeva-Liisa SuuronenPirjo TulisalmiSanna TullilaMaria Ikonen tp.

AlttoviuluGyörgy Balázs *Kimmo Kivivuori ***Heili HannikainenMarianne HautakangasAnne KorhonenTaavi NachtigallLauri SavolainenElizabete SorokinaAnni Tiainen-HammoArseny Yuryev tp.

SelloJoona Pulkkinen soolosellistiMiika JämsäMaija JuutiSampo LiukkoElina SipiläVirpi VälimäkiHanna Kilpinen tp.Juho Nissi tp.

KontrabassoJoni Armio **tp.Pentti HuhtinenTuomo Kinnunen

Juha Kleemola ***tp.Antti LaulajaHeikki LehtinenRozaliya Pazvantova tp.

HuiluJonathan HendersonAapo Järvinen **tp.Seppo PlanmanOboeJuha Ala **Heikki Pöyhönen ***Kari NikkanenKlarinettiJarmo Hyväkkö *Mark Reding **Janne Pesonen ***FagottiAleksandr Veryukhanov **Marcin Wosinski ***tp.Emil Fuchs tp.

KäyrätorviAleksi Mäkimattila *Jouni Suuronen **Ismo PonkalaPasi TiitinenTimo RuskeepääTrumpettiAlessandro Chiavetta **Aki Välimäki ***Tapio KilpinenTouko Lundell tp.PasuunaAntti Hirvonen *Vygantas Silinskas **Mikhail Kapustin ***Olavi HostikkaTuubaHarri Miettunen * TimpaniTiina Laukkanen *Péter Fodor ***LyömäsoittimetTuomo Oravakangas ***Harri Lehtinen tp.Janne Tuomi tp.

HarppuKirsti Vartiainen *Leea Nikku tp.

KosketinsoittimetVille Hautakangas *tp.

äänenjohtaja *vuorotteleva äänenjohtaja **varaäänenjohtaja ***tilapäinen tp.

5

ANDRÉ DE RIDDER

Genrerajoja rikkovat ohjelmat, orkesterei-den vieminen popin maailmaan ja läheinen suhde kansainvälisiin nykysäveltäjiin kuten Kaija Saariahoon, Uri Caineen ja Michel van der Aahan antavat kuvaa kapellimestari André de Ridderistä. Suomalaisille hän on tullut tutuksi mm. Helsingin Juhlaviik-kojen yhteydessä järjestettävästä Musi-ca Nova -nykymusiikkifestivaalista, jon-ka taiteelliseksi suunnittelijaksi hänet kut-suttiin vuonna 2017. Lontoolaisen Spital-fields -festivaalin taiteellisena suunnitteli-jana de Ridder on saanut arvostetun Lon-toon kuninkaallisen filharmonian palkinnon Robert Schumannin Dichterliebe -laulusar-jan uudenlaisesta toteutuksesta.

Kapellimestarina André de Ridder on yhtä kotonaan orkesteri-, ooppera- ja musiik-kiteatteriteosten parissa. Hänen käsiinsä luotettuja maailman kantaesityksiä ovat olleet mm. Kaija Saariahon Only the Sound Remains -ooppera Alankomai- den oopperassa ja Michel van der Aan Sunken Garden Englannin kansallisoop-perassa. André de Ridderin vuonna 2013 perustama eurooppalainen musiikkikol- lektiivi ja ajatushautomo stargaze to-teuttaa yhteistyöhankkeita yli kaikenlaisten genrerajojen. Yksi sen tärkeimmistä uusis-ta hankkeista on Beethovenin juhlavuotta 2020 varten suunniteltu ABC - (not) Another Beethoven Cycle (ABC – (ei) taas yksi Beethoven-sarja), joka uudelleen tut-kii ja tulkitsee kaikki Beethoven sinfoniat, kukin oman vastuutaiteilijansa johdolla.

kuva

©M

arc

o B

org

gre

ve

6

TANJA TETZLAFF

Sellotaiteilija Tanja Tetzlaffin ohjelmistossa nykymusiikilla on vankka sija. Hän on ky-sytty konserttosolisti kansainvälisissä huip-puorkestereissa, ja hänen yhteistyökump-paneitaan André de Ridderin lisäksi tällä kaudella ovat mm. kapellimestarit Alan Gilbert ja Jaime Martín. Kamarimusiikilla on olennaisen tärkeä roo-li Tanja Tetzlaffin muusikon uralla. Hän on arvostettujen kansainvälisten kamari- musiikkifestivaalien ja konserttisarjojen va-kiovierailija. Pianotrio viulisti Christian Tetzlaffin ja pianisti Lars Vogtin kanssa on yksi hänen tärkeistä kokoonpanoistaan, samoin vuonna 1994 perustettu Tetzlaff-kvartetti Christian Tetzlaffin, Elisabeth Kufferathin ja Hanna Wein-meisterin kanssa. Hänen muita kamari- muusikkopartnereitaan ovat mm. viulis-tit Antje Weithaas ja Baiba Skride, pianistit Leif Ove Andsnes, Lauma Skride, Antti Sii-rala ja Gunilla Süssman, jonka kanssa hän on tehnyt kolme cd-tallennetta. Niistä tuorein on viime vuonna julkaistu Eino-juhani Rautavaaran musiikkia sisältävä äänite.

Tanja Tetzlaffin instrumentti on Giovanni Baptista Guadagnini -sello vuodelta 1776.

kuva

©G

iorg

ia B

ert

azz

i

7

PELOTTOMAN KAUNISTA

Korealainen Unsuk Chin on aikamme mer-kittävimpiin kuuluva säveltäjä, jonka tuo-tannossa korostuu soitinteosten yhdistämi-nen draamaan hieman samaan tapaan kuin Mozartin viimeisissä konsertoissa. Sello-konserttoa on jopa kuvattu yhden ihmisen oopperaksi. Kenties vaikutelma tulee siitä, että tässä konsertossa solisti ja orkesteri pannaan varsin dramaattisesti toisiaan vasten.

”Aiemmissa konsertoissani pyrin yhdistä-mään solistin ja orkesterin yhdeksi jättimäi-seksi virtuoosisoittimeksi, mutta sellokon-sertossa on kyse kilpailevasta jännitteestä solistin ja orkesterin kesken”, kertoo Unsuk Chin. Viittaus aiempiin konserttoihin tar-koittaa kaksoiskonserttoa pianolle ja lyö-mäsoittimille sekä konserttoja viululle, pianolle ja shengille, joka on aasialainen suu-urku, maailman vanhin kaksoislehdyk-käsoitin ja siten jokaisen oboen ja fagotin esiäiti.

Sellokonsertosta tuli Lontoon Proms-festi-vaalin suuri tapaus kesällä 2009, ja teos julistettiin aikamme tärkeimmäksi sellokon-sertoksi yhdessä Lutoslawskin vuonna 1970 valmistuneen kanssa. Menestyksestä huolimatta säveltäjä muokkasi teostaan neljä vuotta myöhemmin, ja tämä vuoden 2013 versio on tänään Tampereella kuultava.

”Sellon ’aura’ on lähtökohta musiikille joten

8

sello on myös teoksen rakenteen kannatte-lija”, säveltäjä kertoo. ”Orkesteri on kuiten-kin vastuussa vastavoimasta, joka tässä on paljon voimakkaampi kuin klassis-romantti-sissa konsertoissa. Voisi jopa sanoa, että solistin ja orkesterin välillä on psykologista sodankäyntiä.”

Eloisa, väkevä, tunnelmaltaan dramaatti-nen konsertto edustaa modernia virtuoosi-suutta. Solistin on heittäydyttävä joka solullaan tähän menoon, johon poikkeuk-sellisen kauniit ja korkealla laulavat teemat tuovat omat haasteensa. Konsertossa on neljä osaa, ja niitä kaikkia leimaa ihmeelli-nen läpinäkyvyys suuresta orkesterista huolimatta.

Chin ei ole aikoihin enää liittänyt musiik-kiinsa synnyinmaansa Korean kaikuja, mutta sellokonsertto on tässä suhteessa mielenkiintoinen poikkeus. Ensimmäisen osan nimi on Aniri, ja se viittaa korealai-seen teatteriin. Sello laulaa kauniisti ja orkesteri on tuskin kuuluva, vain kahden harpun herkät helähdykset erottuvat selvästi luoden tapahtumapaikan keskiöksi gis-sävelen. Sen ympärille kietoutuu koko osa. Kellot, celesta ja triangeli värittävät musiikin eksoottiseksi, samoin sellon kor-keat huiluäänet. Solistin ilmaisuasteikko on laaja ja sisältää kaikkea mahdollista laulun ja metelin väliltä. Ensimmäisen osan loppu-nousussa esitysohje on ”niin nopeasti kuin mahdollista”. Se lienee kunnianosoitus Chinin opettajalle György Ligetille, joka käytti tätä esitysohjetta mielellään.

9

Freneettinen toinen osa toimii kepeän scherzon tapaan. Solisti kiitää kuin ikiliikku-ja, ja orkesterissa lyömäsoittajat pyörittä-vät toistuvaa kuviota barokin jatkuvan sointukulun tyyliin. Jousiston vikkelät eleet toimivat kuin salama tässä näyttämökuvas-sa. Riehakkaan ratsastuksen keskelle tulee täytenä yllätyksenä solistin lempeä melo-dia, jonka säveltäjä on kirjoittanut kansan-laulun tyyliin.

Kolmas osa on kuin sisään- ja uloshengitys ja täysi vastakohta edelliselle. Sen keskus on g-sävel, jonka ympärille orkesteri raken-taa hienostuneen koraalin. Siihen sello vastaa omallaan yhdessä orkesterin mata-lien jousten kanssa. Lopussa sellon ääni katoaa korkeisiin huiluääniin kuin taivaalle ja orkesterin matalin soitin, kontrafagotti, tarjoaa sille vastavoimaksi tukevan perus-kallion.

Voimakkaat orkesterisoinnut ja nopeat viulut, kuin joukko herhiläisiä, herättävät eloon neljännen ja viimeisen osan. Massiivi-sessa orkesterivyöryssä sello yrittää löytää oman paikkansa, ja kenties juuri tässä tunnelma muistuttaa psykologista sodan-käyntiä. Sellon löydettyä paikkansa tarinan kertojana se soittaa muistuman ensimmäi-sen osan Aniri-melodiasta ja laulaa sielunsa kyllyydestä – Unsuk Chin ei koskaan ole hävennyt musiikissaan kauneutta.

Franz Schubert kirjoitti kaksi sinfoniaa C-duurissa, ja niistä jälkimmäinen saa lisänimekseen ”Suuri” siitä yksinkertaisen

matemaattisesta syystä, että siinä on enemmän tahteja. Adjektiivi ei viittaa laadulliseen tai sisällölliseen grandiositeet-tiin, vaikka sekin saattaisi olla jopa ansait-tua. Sinfonia on sävelletty vuosina 1825-26, eikä sen järjestysnumerosta päästä yksi-mielisyyteen. Niinpä voitte törmätä Suu-reen C-duuriin myös numeroilla 7,8, 9 ja 10. Joka tapauksessa se on noin viimeinen Schubertin lukumäärältään epämääräisistä sinfonioista ja valmistunut vain pari vuotta ennen kuin säveltäjä kuoli 31-vuotiaana.

Tämä ties kuinka mones mutta ainoa Suuri C-duuri-sinfonia kuultiin ensimmäisen kerran konsertissa Leipzigissa keväällä 1839 Felix Mendelssohnin johdolla. Samas-sa kaupungissa musiikkilehteään julkaiseva Robert Schumann kirjoitti yhden historiaan jääneistä arvosteluistaan tuosta konsertis-ta. Schumann hullaantui Schubertin sinfo-niasta. Häntä viehätti erityisesti sen poik-keuksellinen pituus, sillä sinfonia kesti hänestä ”taivaallisen pitkään”. Taivas kes-tää tässä tapauksessa noin tunnin. Schu-mann oli rohkea arvostelija, joka erotti poikkeuksellisen merkittävän teoksen arkisesta yleistarjonnasta eikä tämän riemun tapahtuessa säästellyt sanojaan. Schubertin sinfonian hän julisti kakistele-matta suurimmaksi sävellykseksi sitten Beethovenin kuoleman, joka tapahtui 1827. Ottaen huomioon, että teos on sävelletty ennen Beethovenin kuolemaa, lausunto hieman menettää rohkeuttaan. Se onkin tulkittava symbolisesti. Schumannille (ja monelle muulle) Beethovenin kuolema

10

11

merkitsi melkein maailmanloppua ja jonkin nimeäminen suurimmaksi sitten Beethove-nin, oli suurin mahdollinen kunnianosoitus.

Beethoven huohottaakin Schubertin nis-kaan tässä teoksessa aivan erityisen kan-nustavasti. Kuudensadan yksinlaulun ja laajan kamarimusiikin säveltäjä Schubert intoutuu sinfoniassa kehittelemään teemo-jaan poikkeuksellisen taitavasti, mutta toisin kuin Beethoven, hän pitää myös kiinni kauniista melodioista, joita tarjoillaan runsaasti ja joille annetaan tilaa soida sellaisinaan alusta loppuun. Beethovenilla-han oli paha tapa pilkkoa asiansa pieneksi silpuksi ja luottaa huolettomasti, että kuulija hahmottaa kokonaisuuden. Schubertin teemat ovat C-duuri-sinfonias-sa niin pitkiä, että erityisesti puupuhaltajilla oli vaikeuksia soittaa teos 1800-luvulla. Kun Mendelssohn halusi esittää sinfonian Lontoossa 1844, orkesteri yritti kieltäytyä juuri tästä syystä. Viulistit purskahtivat nauruun harjoituksissa soittaessaan finaalin toista teemaa, joka ei heidän mielestään päättynyt milloinkaan.

Schubert noudattaa vanhaa tuttua neli-osaisen sinfonian kaavaa. Ensimmäinen osa alkaa Haydnin tapaan hitaalla johdannolla, jota seuraa sonaattimuotoinen nopea osa: ensin esitellään kaksi teemaa, sitten niitä kehitellään ja lopuksi ne kerrataan. Schu-bert vain tekee tämän kovin syheröisesti esimerkiksi niin, että kun siirrytään tait-teesta toiseen, tämä silta rakennetaan uuden teeman varaan. Kuulijan on vaikea

12

tietää, mikä on ohikiitävää tilkemateriaalia, mikä varsinaista sisältöä. Joka tapauksessa ensimmäinen osa päättyy koodaan eli lopukkeeseen, jossa palautellaan mieliin koko jutun aloittanut teema hitaasta joh-dannosta.

Hidas toinen osa kulkee mollissa ja esitte-lee kaksi teemaa, joita ei lainkaan kehitellä, mutta jotka kuullaan kumpikin kahteen kertaan. Näin se vaikuttaa lähes laululta. Vastaisku tulee kolmijakoisessa Scherzossa. Se on poikkeuksellisen pitkä, koska siinä teemoja kehitellään sonaattimuodon ta-paan, mikä on hyvin epätavallista huoletto-maksi välipalaksi tarkoitetussa scherzossa.

Sinfonian finaali on hyvin laaja versio sonaattimuodosta. Pääteemasta kuullaan jopa kuusi itsenäistä versiota jo esittelyssä, ja näistä numerot kolme ja kuusi ovat kehittelyjakson aineksina. Säestyksessä Schubert käyttää jatkuvasti toistuvaa kolmen tahdin kuviota, samaan tapaan kuin barokin aikaan tai Unsuk Chinin sello-konsertossa. Tällaista luuppia kutsutaan klassisessa musiikissa monilla eri nimillä: ostinato, passacaglia, ricercare, chaconne, ciaccona jne.

Vaikka Schubert innostuu sinfoniassaan ennätyksellisesti aiheiden kehittelystä ja käsittelystä, hän ei milloinkaan unohda kauniin melodian merkitystä ja tekee siten kuulijan tehtävän helpommaksi kuin Beet-hoven. Orkesterin pasuunat nousevat tässä sekä Schubertin edellisessä, ns. keskeneräi-

13

sessä sinfoniassa, aivan uuteen rooliin saadessaan osallistua melodisiin tehtäviin. Ensimmäisen kerran pasuunoita käytti sinfoniaorkesterissa Beethoven, mutta hän pitäytyi soittimen kirkkoperinteestä tutus-sa sointujen pohjasävelille rakentuvassa säestystehtävässä.

© Maisteriviestintää/Minna Lindgren, Hannele Eklund

LIPUT:Sinfonia-konserttilippu28/22/15/8 €Kamarimusiikki-konserttilippu15/8/5 €

Tampere-talon lipunmyynti, Kulttuuri-myymälä Aplodi, Lippu-pisteen myyntipisteet, www.lippu.fi (Lippupiste perii palvelumaksun.)

tamperefilharmonia.fi

UUSI KAUSI MYYNNISSÄ NYT!

KAUDEN AVAA PUISTOKONSERTTI SORSAPUISTOSSA PE 9.8. VAPAA PÄÄSY

14

TAMPERE FILHARMONIAN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT

TAMPERE FILHARMONIAN YHTEISTYÖKUMPPANIT

TAMPERE FILHARMONIAN YSTÄVÄYHDISTYS

15

Uutta Kangasalan Liuttuun

As Oy Kangasalan Liutun Portti Tämä omalle tontille rakennettava laadukas kerrostalo sijaitsee aivan Tampereen rajan

tuntumassa ja läheltä löytyy upeat ulkoilu- ja virkistäytymismahdollisuudet.

Kysy lisää: Matti Frick, p. 0503482044, matti.frick@visura.fi

www.visura.fi

Pro Orchestran jäsenenä tutustut Tampere Filharmoniaan, tuet sen toimintaa ja tapaat kiinnostavia taiteilijavieraita. Tutustu ja liity jäseneksi sivuillamme www.proorchestra.fi

TAMPERE FILHARMONIAN YSTÄVÄT

YLI 25 VUOT TA TAMPERE FILHARMONIAN RINNALLA

Kuva

Ju

ssi V

irkk

umaa

Jäsenilta tiistaina 28.5. klo 18Vieraina ovat kapellimestari Petri Komulainen sekä orkesterin viulistit Alina Petrenko ja Tatevik Ayazyan, jotka myös esittävät Sergei Prokofjevin musiikkia.

Tulevia matkoja• Sastamala Gregoriana lauantaina 20.7.

Matkaan kuuluu konsertti Tyrvään Pappilan kivinavetassa, päivällinen Tyrvään Pappilassa ja kamariooppera Sastamalan Pyhän Marian kirkossa. Ilmoittautuminen päättyy 15.6.

• Kamarimusiikkia ja taidetta Gösta-museossa Mäntässä lauantaina 26.10.

Aurinkoista kesää!

16

Ke 29.5. klo 19Tampere-talon Iso sali

AVARUUS-SEIKKAILU 2019TAMPERE FILHARMONIAPetri Komulainen, kapellimestari

Tampere-talo muuntautuu avaruusalukseksi, jonka inter-galaktinen seikkailu vie John Williamsin Star Warsin ja E.T:n kautta Gustav Holstin Planeettoihin ja György Ligetin Avaruusseikkailu 2001:n Atmosphereen. Matkalla kuullaan myös musiikkia TV-sarjasta Star Trek ja elokuvasta Interstellar. Aluksen kapteenina toimii Petri Komulainen. Muhkea suuren orkesterin avaruusmusiikki yhdistettynä upeaan visualisointiin sopii koko perheelle. Yleisö voi pukeutua teeman mukaan.

May the Force be with you - olkoon voima kanssanne!

Liput 27/20/12/6 €

17

Ke 5.6. klo 19Tampere-talon Iso sali

TAMPEREEN SÄVEL: FILHARMONINEN CLUB FOR FIVE

Ville Matvejeff, kapellimestariLauluyhtye Club For Five

Tampere Filharmonian konsertti juhlistaa Tampereen Sävelen yhtyelaulukilpailun 30-vuotista taivalta. Vuonna 2001 yhtyelaulukilpailun jaetun ensimmäisen sijan voitti Club for Five.

Konsertti päättyy n. klo 20.45. Konsertissa on lapsiparkki 3−12-vuotiaille (6/8 €) klo 18.30.

HUOM!Ennakkotiedoista poiketen Teokset Tutuiksi -tilaisuutta ei järjestetä klo 18

18TAMPERE-TALO.FI/TAPAHTUMAT

Muu

mih

ahm

ot

© M

oo

min

Cha

ract

ers

@TAMPERETALO

Suomen kansallisbaletti tarjoilee kevätkautensa huipentavan juhlagaalan ja koko perheen tanssiteoksen.

La 25.5. klo 18 Iso sali Su 26.5. klo 14 Iso sali

KANSALLISBALETINTÄHTIHETKIÄ: Juhlagaala sekä Muumipeikko ja Taikurinhattu

TARJOUS! Liput 45/35 €

opiskelijat ja lapset 25 €

TAMPERE-TALO.FI/TAPAHTUMAT

TARJOUS! Tampere Filharmonian

konserttilipun ostaneille nyt liput vain 10 €/kpl

(norm 29/25/20 €)

Pe 24.5. klo 19 Pieni sali

VICTOR ROSENBAUM (USA) & FINESTre-kvartetti

@TAMPERETALO